Torikauppaa ja kauppahallia

Perjantai 7.5.2010 klo 21:51 - Marko Heinonen

Torikauppaa ja kauppahallia

ja torikaupan tulevaisuuden kannalta pitäisi ottaa jos ei tuumaustauko, niin ainakin vaihtoehtoisia suunnitelmia harkintaan.

Väki vanhenee, niin kuin tapana on.  Valitettavasti samalla se osa turkulaisia, joilla on torilla ja kauppahallissa käymisen ja asioinnin perinne vähenee väistämättä. Tällä tarkoitan perinnettä jossa ko paikat ovat muutakin kuin kahvipaikkoja kerran, pari vuodessa. 1960 luvulla ja myöhemmin syntyneillä ei valitettavasti ole perinnettä, jossa käytäisiin säännöllisesti torilla tai kauppahallissa ostoksilla. Tästä syystä on selvää, että perinteiset torikauppiaat ovat selvästi torilla vähentyneet, lieneekö tänä päivänä torilla kauppiaita puoliakaan siitä kuin lapsuudessani 70-luvulla.

Mielestäni tämä asia pitäisi ottaa huomioon kun suunnitellaan torin pintaremonttia ja torin tulevaa käyttöä. 2020-luvulla toria käyttävien määrä on nähdäkseni pieni ja uskon, että yhdistämällä torikauppa ja kauppahalli saadaan molemmat perinteet edes jotenkin säilytettyä. Olisi mielestäni aiheellista miettiä vaihtoehtoa, jossa torikauppa siirtyy pysyvästi kauppahallin pihalle. Tämä edellyttää sitä, että kaupunki ostaa hallin parkkipaikan ja Eerikinkadun välissä olevan matalan liikerakennuksen ja purkaa sen pois. Näin saadaan hallinpiha avattua Eerikinkadulle. Samalla piha suljetaan pysyvästi autoilta. Tällä tavalla saamme hallin pihalle mahtumaan kohtuullisen suuren määrän perinteisiä torikauppiaita myymään kalaa, maataloustuotteita, leipää ja kukkia. Samalla uskon että torin ja kauppahallin yhdistäminen on omiaan lisäämään asiointia molemmissa ja samalla pelastamaan nämä hienot perineet.

Tässä tapauksessa torista voitaisiin tehdä turkulaisille paikka monenlaisille ulkoilma tapahtumille. Torista voitaisiin tehdä puistomaisempi keidas aivan keskelle kaupunkia. Paikka jossa olisi esiintymislava, kahviloita, penkkiryhmiä ym.

 

Se mitä on torin alla in eri asia. Tarvitaanko sinne parkkihalli, mielestäni ei.  Puolalanmäen alla kalliossa on vielä tilaa laajentaa Louhea. Tällöin keskustan liikenne todella pienenee, koska sisään meno ei ole keskustassa. Kävelymatka Louhen ulosmeno aukoista liikkeisiin ei ole pidempi kuin automarkettien parkkihalleistakaan. Enkä usko, että sama väki joka käyttää automarketteja ja keskuksia kuitenkaan helposti siirtyy asioimaan keskustassa. Erona on kuitenkin liikkeiden hajanaisuus ja se että kauppakeskuksista saa sujuvammin ja enemmän kerralla. Eivät keskustan tavaratalojen ruokaosastot pysty nykyisillä puitteillaan kilpailemaan kauppakeskusten ruokakauppojen kanssa.  Näin ollen toriparkkia on turha rakentaa sillä perusteella, että se lisää keskustan ostovoimaa. Louhen ja toriparkin ulos tulo aukot tulisivat olemaan 50-100 metrin päässä toisistaan. Onko tämä se metrimäärä, jolla keskusta pelastetaan. En usko.

 

MARKO HEINONEN

 

 

 

 

 

Hallinnon keventämistä turkulaisittain

Perjantai 7.5.2010 klo 0:07 - Marko Heinonen

 

 

Hallinnon keventämistä turkulaisittain

Yksi kuluvan kuntavaalikauden tavoitteita Turussa on hallinnon keventäminen. Itse laskin aikanaan aiheesta leikkiä toteamalla :” Ettei vain tämä keventämien jäisi muutamien virkamiesten painonpudotuksen varaan.”.

Joulukuussa 2009 valtuusto äänesti varhaiskasvatuksen siirtämisestä opetustoimen alaisuuteen, äänestystulokseen en sen enempää ota kantaa, kuin toteamalla, että itse olen yhdistämisen kannalla.

Samaisen vuoden joulukuussa kaupunginhallituksessa oli käsiteltävänä varhaiskasvatuksen siirto opetustoimeen ja sen aiheuttamat muutokset. Tuohon sisältyi yhtenä osana uusi virka, varhaiskasvatuksen palvelujohtajan virka. Karkeasti eritellen palvelujohtajan tehtävänä olisi hoitaa  tilaaja-tuottajamallin vaatimien sopimusten laadinta hallintokunnan ja päiväkotien välillä, eli siis tehdä sopimuksia viraston ja päiväkotien välillä päivähoidon hoitamisesta.

Tällä hetkellä, kun varhaiskasvatus vielä kuuluu sosiaali- ja terveystoimen alaisuuteen, tehtävää siellä hoitaa palvelujohtaja, jolle kuuluu myös nuoret aikuiset.

Viran perustaminen tuli opetuslautakunnan käsittelyyn maaliskuussa 2010. Opetustoimen nykyinen virkamiesjohto lausui kantanaan lautakunnalle, että ko virkaa ei välttämättä tarvita, vaan nykyinen johto pystyy virkatyönä tekemään palvelujohtajalle määritellyt tehtävät. Osaa lautakunnan jäsenistä, myös syystä, hämmästytti seikka, että sote:n palvelujohtajan nykyiset tehtävät jaetaan kahdelle ihmiselle. Eli onko nykyinen palvelujohtaja todella tehnyt kahden ihmisen työt ja todella paljon ylitöitä, vai onko meillä seuraavaksi, sekä opetus- että sosiaalitoimessa täyttä palkkaa, jopa korkeata sellaista, nauttivat palvelujohtajat joilla ei kuitenkaan ole töitä kuin osa-aikaisesti ?

Opetuslautakunnassa asiasta äänestettiin ja äänestystulos oli 7-3, vain kokoomus kannatti virkaa.
SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP vastustivat. Itseäni ilahdutti tulos ja ajatus siitä, että tämän viran tuomat 100 000 euron vuosittaiset kulut voidaan käyttää suoraan lasten hyväksi.

Eivät asiat taasKAAN sujuneet, kuin elokuvissa ja päiväunissa. Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä käytti otto-oikeuttaan ko päätökseen kaupunginhallituksen kokouksessa 27.huhtikuuta 2010.

Tuossa kokouksessa kaupunginhallitus yksimielisesti päätti perustaa ko viran, eli ilmeisesti heillä oli viran tarpeellisuudesta parempaa tietoa kuin hallintokunnalla, jolle asia kuuluu.

Omasta mielestäni tuolle 100 000 eurolle olisi todella muutakin käyttöä, samalla rahalla saataisiin esim kaksi koulupsykologia tai kolme koulunkäyntiavustajaa.

Haluaisin kuulla Maija Kytältä ja kokoomuslaisilta luottamushenkilöiltä vilpittömän vastauksen kysymykseeni. ”Miksi kaupunkiin väkisin ajettiin johtajan virkaa, jonka ko hallintokunnan virkamiesjohto on todennut täysin tarpeettomaksi?.”

MARKO HEINONEN